"Nää maat, nää mannut - Meidän Kauhajoki" -elokuvan tehtävät

JavaScript isn't enabled in your browser, so this file can't be opened. Enable and reload.

Monivalintatehtävät yläkouluun, lukioon ja ammatillisiin oppilaitoksiin
Mikä kolmesta vaihtoehdosta on oikein?

15 p. Täydellistä! Olet tarkkaavainen elokuvan katsoja ja oikea kotiseutumme tietoniekka.
12-14 p. Hieno suoritus! Rikas elinympäristömme kiinnostaa Sinua ja teet tarkkoja havaintoja.
9-11 p. Selvisit hyvin, vaikka mukana oli myös melko vaikeita kysymyksiä
6-8 p. Monta oikein! Tietoa oli ja lisääkin varmaan haluat oppia.
3-5 p. Parannettavaa vähän jäi, mutta Sinähän siihen pystyt!
1-2 p. Tsemppiä, yritäpä vaikka uudelleen. Kyllä se siitä!

1. Pinnanmuodot *

1 point

Lauhanvuori Isojoen ja Kauhajoen rajalla on läntisen Suomen korkein kohta.

Lapinharju Nummijärvellä kohoaa 231 m merenpinnasta.

Hyypänlaakso on syntynyt sen pohjalla kiemurtelevan joen kuluttamana.

Tie kohti Lauhanvuoren lakea

Lapinharju Nummijärvellä

Hyypänlaakso

2. Geologiaa I: Kauhajoen arvoituksellinen kallio- ja maaperä on kiehtonut tutkijoita pitkään. He ovat selvittäneet, että *

1 point

jääkausi on kuluttanut pois kallion päältä lähes kaiken irtaimen aineksen.

jääkauden hiomat silokalliot näkyvät Kauhajoella poikkeuksellisen laajoina paljastumina.

Kauhajoella voi löytää sellaisenkin ihmeen kuin käteen murenevaa rapakalliota.

Laivakivi Uurossa on nähtävyys, talon korkuinen lohkare metsämaastossa

Sotkan kalliomaastoa iltavalaistuksessa

Löytyykö tällaista käteen murenevaa rapakalliota Kauhajoelta?

3. Geologiaa II *

1 point

Lauhanvuorella esiintyy Suomessa harvinaista hiekkakiveä.

Hiekkakivi on Suomen ikivanhaa peruskalliota, iältään liki 2000 miljoonaa vuotta.

Hiekkakivi on kauttaaltaan piilossa paksujen maapeitteitten alla.

Kivestä murentunut hiekka voi iskostua uudelleen kiveksi.

Pakkasrapautuminen ja rantavoimat ovat särkeneet hiekkakivikallion lohkareiksi.

Vaikuttava Kivijata Lauhanvuoren Isojoen puoleisella rinteellä.

4. Geopark *

Lauhanvuoren-Hämeenkankaan alueelle saatiin Unescon Global Geopark-status.

1 point

Näitä ainutlaatuisia luonnonperintökohteita on Suomessa 161.

Meidän Geopark on ensimmäinen koko Suomessa

Geopark-hankkeessa alueemme soilla on keskeinen rooli

Geopark-projekti tuotti hienon tuloksen heinäkuussa 2020: status saatiin!

Geologi Pasi Talvitie esittelee Kivijataa retkeilijöille.

Retkikohteena Kauhaneva

5. Suursuo, Kauhaneva *

1 point

Kauhaneva ja muut suomme ovat vuodesta toiseen heinäkuun lopulla keltaisenaan lakkoja poimittavaksi.

Kauhaneva on kohosuo, jonka sydän satoine kirkasvetisine allikkoineen nousee laiteita korkeammalle.

Rahkamätäsjänne, jota pitkin suurella kohosuolla on helpointa kulkea, on nimeltään kulju.

Lakka eli hilla eli suomuurain on soittemme upea mehukas marja.

Kauhajoella on useita näkymiltään tenhoavia kohosoita.

Hento valkopiirtoheinä sinnittelee tummanpuhuvassa ruoppakuljussa.

6. Katikka *

1 point

Katikanluoma kuuluu Kauhajoen komeimpiin puroihin. Se alkaa lähteestä Kauhanevan suursuon laidalta.

Katikanluoma paisuu keväisin äyräittensä yli laajoiksi tulvajärviksi.

Katikan syvät kanjonit ovat syntyneet jääkauden jäätikkövirtojen kuluttamina.

Lähde Kauhanevan länsilaidalla. Alkaako Katikanluoma näistä lähteistä?

Katikanluoman kevätkuohut

Katikan syystunnelmia

7. Hyypänlaakso I *

Mikä näistä kuvauksista liittyy Hyypänlaaksoon?

1 point

Hyypässä rakennukset ja tiet ovat sijoittuneet nauhaksi aivan jokivarteen.

Jäätikkö on uurtanut rinteisiin syviä kuruja.

Hyypässä joki on pieni villisti mutkitteleva uoma vaikuttavan kourun pohjalla.

Hyypänlaaksoa lintuperspektiivistä

Hyypässä on kymmenittäin hämyisiä puroja ja niitten varsilla monimuotoista luontoa.

Hyypänlaakso on kaunis luonnon ja ihmisen yhteistyön tulos.

8. Hyypänlaakso II *

Muistele Hyypänlaakson videoissa näkemiäsi eläimiä. Siellä

1 point

purotaimenen poikanen uiskentelee matalassa vedessä Hyypänjoessa.

susi piirittää ylämaan karjaa.

ruislintu lentelee illan hämyssä.

Purotaimenen poikanen

Ylämaankarja (Highland cattle) on sopeutunut ympärivuotiseen ulkokasvatukseen.

Iltahämyä Hyypässä

9. Kauhajoen vesiluonto I *

1 point

Kaikki Kauhajoen vedet kuuluvat Kyrönjoen vesistöön.

Kyrönjoen pisin latvahaara alkaa Kauhajoen Nummijärvestä pienenä luomana.

Ikkeläjärvestä alkava Ikkelänjoki on komeassa kurussaan virtaava tunnelmaltaan erämainen joki.

Kauhajoella on pieniä latvapuroja sadoin kilometrein, mutta laskevatko ne Kaikki Kyrönjokeen?

Erkki haukirysällään Ylimysluoman varressa. Luoma laskee Nummijärveen.

Ikkelänjoki

10. Kauhajoen vesiluonto II *

Kauhajoella on 500 kilometriä lähteisiä puroja rehevissä notkoissaan. Puolessa niistä on luonnonvarainen purotaimenkanta. Paikka, missä luonnonystävät kunnostavat elokuvassa purotaimenen kutusoraikkoa, on

1 point

Kauhanevan suursuon lähdehetteiköstä alkava Katikanluoma.

Karvianjoen vesistöön laskeva Paholuoma.

Lapväärin-Isojoen vesistöön laskeva hieno Hukanluoma.

Katikanluoma on Kauhajoen purojen aatelia.

Puron pohjalla pilkistelle houkuttelevaa kutusoraikkoa taimenelle.

Tässä kutusoraikkoa kunnostetaan, mutta millä luomalla se olikaan?

11. Pohjavesi *

Pohjavesi on ihmisen kannalta ehkä tärkein luonnonvara.

1 point

Noin 5 % sadevedestä imeytyy soraisissa harjuissa karkearakeiseen maaperään ja vajoaa pohjavedeksi.

Rikkomaton podsolimaannos on metsässä luonnon oma puhdistuslaitos ja pohjaveden laadun tasoittaja.

Kauhajoen metsissä on runsaasti toinen toistaan hienompia luonnontilaisia lähteitä, joista viileä ja kirkas pohjavesi pulppuaa esiin.

Osa sadevedestä vajoaa pohjavedeksi, joka täyttää maaperän ontelot ja kallion rakoset

Täällä pohjaveden tarina alkaa.

Luonnontilainen lähde Lumikankaan kupeessa

12. Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuus *

1 point

Monimuotoisuus on luonnon rikkautta. Erityisen rikasta ja monilajista luontoa Kauhajoella löytyy rehevistä puronvarsien lehtometsistä.

Kauhajoella on kovin niukasti luonnonsuojelualueita saati arvokkaita kansallispuistoja turvaamassa metsien ja soiden monimuotoisuutta.

Soiden ojitus ja metsien hakkuut rikastavat luonnon monimuotoisuutta.

Saniaislehtoa puron varressa

Retkellä Kauhanevalla

Luonnontilainen lähde Lumikankaan laiteella

13. Kauhajoen keskeinen viljelyaukea *

1 point

Ensimmäisiä tiloja alettiin raivata metsäisten jokien varsiin 500-luvulla.

Nykyiseen laajuuteensa viljelyaukeat raivattiin vasta 1800-1900 -lukujen taitteessa.

Jokivarsien nauhamaista asutusta leimaavat kaksikerroksiset punamullatut pohjalaistalot, joissa asuin- ja talousrakennukset rajaavat sisäänsä jopa kaksi umpinaista pihaa.

Oja-auran vetoa Kainastolla v. 1930. Kainaston tulva-alueitten niityillä oli ja nykyisillä pelloilla on edelleen toistuvasti ojituksen tarvetta.

Kaukaisille niityille mentiin heinänkorjuuseen viikkokausiksi kerrallaan. Heinäväki asui luhtamajoissa. Kukoistavimmillaan luhtamajakulttuuri oli 1800-luvun jälkipuoliskolla. Kainaston ja Jokimaan luhtatuvista on jokunen vielä pystyssä.